Il mio anno in Italia

Tasan kaksi kuukautta sitten saavuttiin Italiaan, kokonaan tuntemattomaan ja kokemaan jotain ihan uutta. Taas tuntuu, että aika on mennyt tosi nopeesti, mutta toisaalta taas tosi hitaasti. Ajattelin nyt tän kahen kuukauden kunniaks kirjotella vähän fiiliksiä ja kertoa mitä on tapahtunut täällä. Eilen ja tänään on ollut vapaata koulusta, koska koulut suljettiin myrskyn takia. Tällä kertaa täällä on oikeasti myrsky ja aika iso sellainen. Tai ainakin se kuulostaa siltä. Ukkostaa tosi kovaa ja sataa ihan koko ajan. On kyllä ihan sairaan jees, että ollaan vähän koulusta pois, koska on yllättävän rankkaa olla ma-la koulussa… 22.10. Tapasin pojan, joka oli vaihdossa Suomessa viimevuonna. Oli hauska puhua Suomesta jonkun kanssa, kuka tietää siitä jotain :D Puhuttiin myös kaikista vaihtarijutuista ja hän kerto omasta vuodestaan Suomessa. 24.10 Sain luvan skipata koulun ja viettää päivän kahden muun vaihtarin kanssa! Käytiin hakemassa aamiaista ja käveltiin ympäriinsä Catani

Pieni postaus Suomen ja Italian välisistä eroista, mitä ite oon huomannut. Liikenne: Ihan hullua :D Kukaan ei oikein välitä liikennesäännöistä ja nopeusrajoituksista. Ei ihme, että täällä tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia. Muutenkin liikenne on tosi sekaista. Auton takapenkillä ei käytetä ollenkaan turvavyötä, mikä oli mulle aika iso yllätys, koska yleensähän lapset istuu siellä ja onnettomuuden sattuessa ne ei ole turvassa.. Mun local coordinator kysyi multa ekoina päivinä, että tiedänkö miten bussit täällä toimii ja kerroin, etten tiedä. Hän vastasi ”Oooh they don’t” ja se on totta.. Aina myöhässä tai ei tule ollenkaan. Kaikkialle, myös ihan lähistölle kuljetaan autolla, ei koskaan kävellen. Ruoka: Päivässä on kolme ateriaa: aamiainen, lounas ja illallinen. Aamiaiseksi jotain makeaa, lounaaksi pastaa ja illallisella taas ei IKINÄ pastaa. Ruokailuvälit täällä on tosi pitkiä, mikä on aiheuttanut mulle vähän ongelmia ja on täytynyt pitkään yrittää sopeutua siihen.

Ciao a tutti! Koulua on ollut jo yli kuukausi, joten varmaan osaan kertoa siitä jotain. Ainakin mun mielipiteitä ja ajatuksia. Eli tässä postauksessa kerron italialaisesta koulusta ( kaikki tosin mun omilla mielipiteillä ja kokemuksilla )! Tähän asti koulu on mennyt ihan ok. Tunnit tuntuu tylsiltä ja päivät pitkiltä, koska en vielä ymmärrä niin paljon italiaa, että voisin kunnolla osallistua tunteihin.  Mä käyn liceo scientificoa, mikä tarkottaa siis sitä, että koulu on suuntautunut enemmän tieteellisiin aineisiin (matikka, fysiikka, kemia, yms.). On myös muunlaisia lukioita kuten liceo classico, linguistico ja artistico ja varmaan vielä muitakin, mutta siis kaikki on suuntautunut erilailla. Italialainen lukio käydään yleensä viiteen vuoteen ja mut laitettiin neljännen vuoden luokka-asteelle samalle luokalle mun host siskon kanssa. Koulua on maanantaista lauantaihin (huoh)… Kuusi päivää koulua viikossa ja yksi vapaapäivä (tää on yksi syy miksi oon ollut niin väs

Eilen illalla saatiin tietää, että koulu on peruttu tältä päivältä kovan sateen takia!!! Tänään on siis ollut kotipäivä (vihdoin), en edes muista milloin olisin vaan ollut kotona ja chillannut. Heräsin vasta kymmeneltä ja en ole tehnyt tänään yhtään mitään. Ajattelin siis nyt palauttaa tävä blogia vähän ajantasalle, kun ei muutakaan tekemistä ole :) Yli kuukausi mennyt perheissä. On mennyt ihan hyvin ja sitten taas ei niin hyvin. On tullut yllätyksenä kuinka rankkaa tää vaihtarina oleminen oikeasti on. Koko ajan pitää tehdä pään sisällä niin paljon töitä, että ymmärtää mitä muut puhuu ja muutenkin pysyäkseen kärryillä. Sen takia oonkin tosi usein väsynyt koulun jälkeen ja välillä vaan ärsyttää ja turhauttaa koko italian kieli :D Just niinä huonoina päivinä päässä pyörii sellaisia ajatuksia, että ”olisi niin paljon helpompaa olla kotona” ja ”entä jos vaan luovutan ja lähden kotiin”. MUTTA sitten taas saan motivaatiota ja boostia jatkaa ajattelemalla kuinka paljon tuun kokemaan