Puolet takana, puolet edessä!
Ciao a tutti<3
En haluaisi laskea päiviä tai mitään, mutta tänään oon ollut
täällä tasan viisi kuukautta ja yhden viikon!! Se tarkoittaa puoliväliä..
Ajatukset tästä on jotenkin super oudot, koska tavallaan haluisin, että aika
menisi nopeammin, mutta toisaalta haluisin vaan pysäyttää ajan täällä. Tää aika
ei tule ikinä takasin ja sen takia pitää ottaa kaikki irti.
Tässä postauksessa kerron muutamia asioita, mitä oon oppinut
tämän viiden kuukauden aikana. Todellakaan kaikkia en voi kirjoittaa, mutta
tässä isoimpia juttuja:
- Oon oppinut arvostamaan erilaisuutta paljon enemmän.
Erilaisia ihmisiä, tapoja, kulttuuria, ruokia, mielipiteitä ja arvoja.
- Oon oppinut arvostamaan Suomea ihan TODELLA paljon enemmän,
ihan niitä kaikista pieninpiäkin asioita, mitä ei kotona huomakaan. Raikas
ulkoilma, vapaus ja itsenäisemmin eläminen, koulu, oma rauha, luonto, koti,
perhe, ystävät, luonnossa kulkeminen, aamulenkit ja ruoka. Näitä asioita on
myös aina ainakin pienesti ikävä.
- Kaikki kääntyy AINA parhain päin. Vaikka tuntuu, että ei
selviä tai jaksa, niin aika kaikki kääntyy paremmaksi, kun on sen aika. Kun on
maassa niin silloin saa itkeä ja olla surullinen, mutta sieltäkin pitää joskus
päästä pois. Ja loppujen lopuksi kaikella ikävällä ja huonollakin on tarkoitus.
- Muutos on hyväksi. Jos jokin asia ei tunnu hyvältä tai
omalta, se kannattaa muuttaa. Mun mielestä kaikenlaiset muutokset tuo aina
jotain positiivista.
- Omilla mielipiteillä on väliä. Kaikilla saa ja pitää olla
omia mielipiteitä, eikä niitä kannata muuttaa miellyttääkseen jotain toista
ihmistä.
- Oon oppinut puhumaan italiaa!!! Se tuntuu niin hyvälle ja
tästä opitaan kokoajan vaan lisää!
- Huonossa ympäristössä ei voi oppia. Jos on koko ajan huono
olla eikä voi olla oma itsensä, vaan pitää olla jotain muuta, niin mistään ei
tule mitään. Energia menee kaiken muun ajattelemisessa ja yrittäessä olla
jotain muuta, mitä ei ole. Kun on hyvässä, välittävässä ympäristössä, missä voi
olla oma itsensä, oppii myös paljon helpommin esimerkiksi kieltä.
- Itsevarmuus kasvaa, kun lähtee jonnekin, mistä ei tiedä
mitään ja loppujen lopuksi oppii kieltä, kulttuuria ja saa kavereita.
Oon niin onnellinen täällä ollessani. Mulla on ihana host perhe
ja varsinkin mun host siskon kanssa tullaan niin hyvin juttuun ja ollaan niin
läheisiä. Vihdoin oon myös onnellinen koulun takia, mun luokka on niin mukava
ja se ei tunnu raskaalta käydä koulua (jopa lauantain koulupäiviin oon jo
tottunut). Oon pitänyt jo kaksi esitelmää mun luokalle, molemmat italiaksi eikä enää tunnu mitenkään vaikealta,
mikä tuntuu jännälle, koska alkuvaiheilla olin niin varma, etten pysty tekemään
mitään tuollaista. Oon myös saanut paljon kehuja mun italian taidoista, mikä on
se suurrin boosteri minkä takia opin ja haluan oppia lisää ja lisää. Huomaan,
että itsevarmuus on kasvanut ihan sikana!
Eilen alkoi tälläinen pieni loma koulusta, koska täällä mun
kaupungissa on isot isot juhlat ja juhlitaan Catanian pyhimystä Sant’ Agataa.
Mulla ei ole vielä mitään hajua mitä on tulossa, mutta pian se mullekin
selviää. Säätkin täällä on aika kivoja, nyt jo aika lämmintä päivisin ja melkeinpä
kokoajan aurinkoista :) Ei sinänsä ole yhtään ikävä pimeään Suomeen tässä vaiheessa.
Kommentit
Lähetä kommentti